Sinä olet sielusi koti

Share Button

Hangon Filosofiapäivillä (30-31.1.2016) hengästyttävän monipuolinen filosofi Pia Houni piti esityksen aiheesta ”Ihminen on yhteisö”. Keskustelimme myös yhteisöstä nimeltä ”koti”. Pia kertoi erään filosofisen harjoituksen tuottaneen mielenkiintoisia ajatuksia, kun hän ruokki keskustelua ehdottamalla: ”Mitä jos tässä on kotisi” ja osoitti omaa kehoaan ja päätään. Kokeilkaapa ajatusleikkiä eli verratkaa kotia omaan kehoonne ja mieleenne. Pitäisikö siivota koti/keho/mieli? Onko kodissasi/mielessäsi monta komeroa pullollaan kamaa jolla ei tee mitään, tai joka on suorastaan turhauttavaa ja pitäisi raivata pois, käydä läpi, sortteerata? Henkinen ja fyysinen puoli yhdistyvät kuin itsestään kun ihmiset puhuvat ajatusten saavan tilaa kun ovat puhdistaneet kotinsa ylimääräisestä kamasta – ei ollenkaan kummallista jos vaihtaa koti-sanan ”sieluni kotiin”.

Muutimme 26.10.2015 vinttiasuntoon, joka on kahden aikuisen ”pesä”. Kuvitelkaa – meillä ei ole täällä yhtään mitään sellaista tavaraa, jota emme halua, ja toisaalta kaikki mitä tarvitsemme/haluamme. Aivan huippujuttu! Pidimme tiukasti kiinni siitä että uuteen kotiin ei tuoda tavaraa joita lajitellaan sitten laatikoita avattaessa, vaan kaikki käydään läpi ennen muuttoa. Melkein pääsimmekin siihen – ainoastaan joulukoristeita ei huvittanut ruveta käymään läpi kesällä kun valmistelimme muuttoa. Käytimme muuttoomme aika paljon läpinäkyviä muovilaatikoita, mikä oli suuri helpotus.

Edelliset 29 vuotta Jeja Roosintiellä olivat aikuistumisen, lapsiperheen ja harrastusten aikaa – iso, tunnelmallinen kotimme tarjosi hyvän tilan meille ja kolmelle tyttärellemme, heidän kavereilleen, meidän ystävillemme. Minä työskentelin aikuiskouluttajana, Timo tehtaanjohtajana, tytöt kävivät koulua, kirjoittivat ylioppilaaksi ja lähtivät maailmalle. Talo oli TÄYNNÄ kamaa – kellaria yritettiin tyhjentää moneen kertaan, tyttöjen tavarat tuntuivat vain lisääntyvän….kunnes noin vuonna 2010 aloimme systemaattisen tavaran vähennyksen ja pääsimme kohtuulliseen tulokseen. Silloin nimenomaan tuntui siltä että tilaa tuli henkisesti, ja uusia tuulia alkoikin ilmaantua sekä minun että Timon elämään – emme tuulleet erilleen, vaan omat sielumme voimaantuivat, ja suhteemme lujittui entisestään, rakastuimmekin uudelleen (tuntuu tapahtuvan noin joka seitsemäs vuosi).

Täällä uudessa kodissa kummankin työ on lähtenyt uuteen lentoon – Timolla kirjailijan ura, minulla oppaan, matkatoimisto-omistajan ja pianistin ura. Kaikki alkoi kyllä Jeja Roosintiellä, mutta vasta täällä olemme saaneet kummankin tavoitteet lentoon. Kotimme ikään kuin tukee henkilökohtaisia pyrkimyksiämme, aivan kuin silläkin olisi sielu. Kiitos Hangossa toimivan ”Chyden” eli Jan-Erik Chydeniuksen (www.chyde.fi) uusi kotimme on räätälöity meille pienintä piirtoa myöten, joten tietysti sillä on sielu! Me asumme ”Belindan” ylimmässä kerroksessa, ja olemme nimenneet kotimme ”Civettaksi” eli Pöllöksi kolmesta syystä – asumme korkealla niin kuin pöllöt, haluaisimme olla viisaita kuin pöllöt, ja italialaisen ”tyttäremme” (vaihtari meillä v 2014) Margheritan kaupunginosa Sienassa on nimeltään Civetta (”ci” lausutaan niin kuin Arrividerci).

Mukana lapsenlapsemme Antonin (s. 29.10.2014) tuoli

Mukana lapsenlapsemme Antonin (s. 29.10.2014) tuoli

CT:t ja hormi sulassa sovussa

CT:t ja hormi sulassa sovussa

Leikitään vielä ajatuksella että kehomme on sielumme koti. Ovatko perustukset kunnossa? Onko tukevat raamit, lämpöä kylmää vastaan, ikkunat ulos maailmaan? Onko sinulla avaimet itseesi? Kenelle annat toiset avaimet? Onko vara-avaimia? Tehdäänkö peruskorjaus sopivin välein? Uudistetaanko kotia silloin tällöin? Pidetäänkö kodin kunnosta huolta? Jatka ajatusta – minusta tämä on helppo tapa ajatella itseään lempeästi ja vähän syvemmin. Ja Filosofiapäiviltä opin ajatuksen etten ajattele itseäni vain yksittäisenä individualistina, vaan myös yhteisön jäsenenä. ”Kunnon kansalainen” – mikä innostava ajatus! Kansalainen, joka kantaa kortensa yhteiseen kekoon, toimii yhteisönsä hyväksi, auttaa missä tarvitaan, kannustaa missä kaivataan, kantaa vastuunsa ja nauttii vapaudesta. Kunnon kansalaisen käsite voisi olla vaikka sellainen, jonka ottaisimme ensi vuoden Hangon Filosofiapäivien teemaksi kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Millainen on kunnon kansalainen vuonna 2017?

Pöllö on italiaksi civetta

Pöllö on italiaksi civetta

Share Button

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *